Lakiklinikka

KIRA-sektori osana EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmää

pe kesäk. 11 08:00:00 2021

Teksti: Pekka Vuorinen, ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennusteollisuus RT
Kirjoittaja on myös urakoitsijajärjestö FIEC:n edustaja EU-komission Platform on Sustainable Finance -ryhmässä.

 

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä - taksonomiassa - valjastetaan ensi kertaa yritysten liiketoiminnan rahoitus vauhdittamaan päästövähennystavoitteiden toimeenpanoa. Kunnianhimoisena tavoitteena on luoda mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmastomyönteisestä investointikohteesta on kyse.

Jatkossa yrityksiä todennäköisesti velvoitetaan tuottamaan taloudellisen tilinpäätöksen rinnalla eräänlaista ”ympäristökirjanpitoa”, jonka avulla ne kertovat toimintansa vaikutuksia muun muassa ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen rahoitettavuus ei siis jatkossa riipu pelkästään taloudellisista tunnusluvuista, vaan sijoittajien huomiota halutaan kiinnittää enemmän myös kestävyyteen liittyviin riskeihin. Sen perusteella rahoittajat ja sijoittajat voivat vertailla eri sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia ja vastuullisuutta.

Taksonomiauudistus halutaan voimaan jo vuoden 2022 alusta. Ensi vaiheessa se vaikuttaisi yli 500 henkeä työllistäviin pörssiyhtiöihin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, ohjaten niihin kohdistuvia sijoituksia pääomamarkkinoilla. Jatkossa taksonomian piiriin halutaan entistä laajemmin muitakin elinkeinoelämän toimijoita.

Samaan aikaan valmistellaan uudistusta, joka velvoittaa pankit ja rahoituslaitokset julkistamaan tietoja lainakantojensa ja sijoitustensa kestävyydestä. Tällä on heijastusvaikutuksia kaikkiin rahoitusta saaviin yhtiöihin, myös pk-yrityksiin. Tulevaisuudessa yhä useamman pankkirahoitusta hakevan yhtiön on varauduttava vastaamaan lainanantajalle kestävyyttä koskeviin kysymyksiin.

Kiinteistö- ja rakennussektori on etenkin energiatuotannon, liikenteen ja primääristen raaka-aineiden tuotannon (teräs, sementti jne.) ohella noteerattu CO₂-päästöjen näkökulmasta merkittäväksi taksonomian piirissä olevaksi toimialaksi. Sen osalta taksonomiamukaisuuden kriteereissä painottuvat etenkin energiatehokkuus ja vähähiilisyys. Lisäksi kiertotalous jätteiden määrän vähentämisen, kierrätyksen ja uusiomateriaalien hyödyntämisen parantamisen sekä pitkäaikaiskestävyyden ja elinkaaren pidentämisen näkökulmasta ovat merkittävässä asemassa, luonnon monimuotoisuutta unohtamatta.

 

Ympäristötavoitteet ja kriteerit pohjana vaikutusarvioinneille

Taksonomiassa arvioidaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia kuuden eri ympäristötavoitteen näkökulmasta.  Nämä ovat:

• ilmastonmuutoksen hillintä,
• ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
• vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu,
• siirtyminen kiertotalouteen,
• ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä
• luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

 

Jotta taloudellinen toiminta olisi kestävää, täytyy sen edistää merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta. Lisäksi kyseinen toiminta ei saa haitata mitään muuta edellä mainituista ympäristötavoitteista. Merkittävän haitan välttämisen periaatetta kuvataan termillä ”Do-No-Significant-Harm” (DNSH).

Taksonomia sisältää myös tarkat kriteerit näiden ympäristötavoitteiden edistämisen ja niiden haittaamisen arvioimiseksi. Ensimmäinen ympäristötavoitteiden delegoitu asetus "Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen tekniset arviointikriteerit" julkaistiin 21.4.2021. Lopullisen päätöksen asetuksesta tekevät jäsenmaat ja Euroopan parlamentti, jonka äänestystä odotetaan kesän 2021 aikana.

Delegoitua asetusta sovellettaisiin vuoden 2022 alusta. Toinen delegoitu asetus neljän muun ympäristötavoitteen yksityiskohtaisemmista teknisistä kriteereistä julkaistaisiin vuoden 2021 lopulla, ja sitä sovellettaisiin vuoden 2023 alusta.

Ympäristötavoitteiden ja niihin liittyvien kriteerien lisäksi taksonomia sisältää yhteiskuntavastuun osalta ns. minimisuojatarkastelun. Se tarkoittaa, että kestävä toiminta ei saa olla esimerkiksi ihmisoikeuksien vastaista. Minimivaatimukset tulevat seuraavista sopimuksista: OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, Kansainvälisen työjärjestön työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevan julistuksen yksilöidyt kahdeksan keskeistä yleissopimusta sekä kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja.

 

Kriteerien kehitys komission Platform on Sustainable Finance -ryhmässä

Ensimmäiseen delegoituun säädökseen sisällytetyt kriteerit laadittiin jo vuonna 2020 taksonomia-asetustyön ohessa, komission teknisen asiantuntijaryhmän toimesta. Työtä neljän muun ympäristötavoitteen kriteerien osalta jatkaa eri sidosryhmistä koottu vajaan 60 asiantuntijan Platform on Sustainable Finance, joka asetettiin taksonomia-asetuksen mukaisesti kaksivuotiskaudelle lokakuussa 2020.

Platform on Sustainable Finance antaa kriteerikehityksen ohella komissiolle myöhemmin neuvoja ensimmäisten käyttöön otettavien teknisten kriteerien päivitystarpeesta, mutta myös niiden käytettävyydestä. Se konsultoi jatkossa komissiota luokitusasetuksen tarkistamisesta sekä muiden kestävyystavoitteiden kattamisesta, mukaan lukien sosiaaliset tavoitteet ja toimet, jotka vahingoittavat merkittävästi ympäristöä. Sen tehtävänä on myös seurata ja raportoida kestäviin investointeihin tähtäävistä pääomavirroista sekä antaa komissiolle laajemmin neuvoja kestävästä rahoituspolitiikasta.

 

Taksonomian yritysraportointivaatimukset valmistelussa

EU-komissio julkisti toukokuussa konsultaation taksonomia-asetuksen artiklan 8 mukaisista yritysten raportointivaatimuksista. Se velvoittaa yhtiöt raportoimaan, miten ja missä laajuudessa niiden liiketoiminta voidaan katsoa taksonomian mukaiseksi ympäristövaikutuksiltaan. Konsultaatio liittyy raportoitavien ja julkistettavien tietojen laajuuteen, metodologiaan ja esitystapaan.

Etenkin tiedot liikevaihdon ja pääomarakenteen suhteesta mainittuun liiketoimintaan olisi julkaistava. Se myös helpottaisi sijoittajien arviointia siitä, miten eri yhtiöt sijoittautuvat eri kestävyystavoitteisiin.

Takaisin edelliselle sivulle