Kolumni

Vesihuoltoon kaivataan uskallusta

Teksti: Mari Heinonen, toimialajohtaja, vesihuolto, HSY

Kuva: HSY / Hannu Bask

 

Vesihuollon tilanteesta on maalattu synkkä kuva. Siinä osaajista on pulaa, laitosten resurssit ovat heikot, korjausvelan määrä räjähtää kymmenessä vuodessa ja digiloikkakin on vasta ponnistusvaiheessa. Todellisuus ei ole näin murheellinen, ja vesihuollon hyväksi on tehty paljon. Vesihuollon toimitusvarmuus on korkea ja veden laatu pääosin erinomaista. Myös jätevedet puhdistetaan tehokkaasti.

Huoleen on kuitenkin aihetta. Yksi suurista murheista liittyy ovella koputtelevaan valtavaan investointivelkakierteeseen, jota ei ole oikein sisäistetty omistajien eli kuntien taholla. Ja ei aina vesilaitoksissakaan. Omaisuuden hallinta vaatii strategista ohjausta, hyvälaatuista dataa johtamiseen ja pitkän tähtäimen investointisuunnittelua.

Näissä kaikissa on puutteita. Omistajaohjaus ei ole edennyt tasolta, jossa vesilaitosten tilaa tarkastellaan tilinpäätöksen otsikoina ja rahoituksessa pitkäjänteinen suunnittelu ei toteudu. Vesihuoltolaitokset rämpivät omaisuusmassan suossa tai eivät ole sille suolle vielä löytäneetkään, eikä omistajan herättelyssäkään ole oikein onnistuttu. Lisäksi osa laitoksista kamppailee yhdyskunnan kasvun ja inframuutoksen investointimyrskyssä, kun osalla piirit pienenevät pitojen parantumatta.

Vesihuollon tilaan on kiinnitetty huomiota niin ROTI 2021 -raportissa, Vesilaitosyhdistyksen strategiassa kuin Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmassa. Aiheesta on valmistunut monia opinnäytetöitä. Nämä eivät ole pystyneet kuromaan umpeen teorian, ymmärryksen, todellisuuden ja data-analyysin välistä kuilua. Tahto ja käytännön teot ratkaisevat, miten vesihuollon omaisuusmassan tilanne kehittyy ja millaisena sen siirrämme seuraaville sukupolville.

Omistajaohjauksen on havahduttava hereille ja otettava askel eteenpäin infran kunnon kehittymisen priorisoinnissa sekä rahoituksen edellytyksien varmistamisessa. Vesihuoltolaitosten pitää nostaa pitkäjänteinen suunnittelu keskiöön ja luoda aidot mahdollisuudet tiedolla johtamiseen. Viestintää tarvitaan yhteisen tilannekuvan luomiseksi. Resurssipula muodostunee osalla laitoksista esteeksi, joten yhteistyötä laitosten kesken on syytä virittää, jotta omaisuuden tila ei eskaloidu ongelmiksi.

Vesihuolto on yhteiskunnan kriittinen toiminto, jonka merkitys huomataan, kun vesi on poikki, jätevettä purkautuu lähivesistöön tai hanavettä ei voi juoda keittämättä. Jotta tulevaisuuden saneerausvelka ei konkretisoituisi vesikriisiksi, vesihuollon kehitykseen pitää vaikuttaa nyt, kun asiat ovat vielä kohtuullisen hyvin.

Jätämmekö tuleville polville saneerausvelkaa, rahavelkaa vai toimivan vesihuollon ja tasapainoisen talouden kombinaation? Jotta löydetään talouden ja omaisuuden tilan tasapaino, on uskallettava puuttua molempiin. Näin hyvää ja toimintavarmaa vesihuoltoa on tarjolla myös tulevaisuudessa.

Takaisin edelliselle sivulle